Loman jälkeinen kolmen viikon työputki on takana. Tavanomaisten töiden lisäksi siihen liittyi uuden hoiturin opastamista. Hän oli nopeaoppinen, joten minulle jäi vähän luppoaikaakin. Silloin sain toteuttaa artesaani-minääni ja siistiä potilasarkiston kansioita. Iso osa vanhemmista kansioista kaipasivat kunnostusta. Kuvan esimerkki ei ole lainkaan pahimmasta päästä.


Pätkä kirkasta pakkausteippiä repaleisten kansioiden selkämyksiin, pahimpiin kontaktimuovia, niin jo alkoi näyttää siistimmältä.



Viimeisenä työpäivänä teipit ja muovit loppuivat kesken. Seuraavat hoiturit jatkavat työtä jahka tarvikkeita saadaan lisää.

Viime tiistaina tuli viestiä koulusta vastaavalta opettajalta. Se aiheutti pienen säpinän, puhelimet soivat ja bensaakin kului. Vaan nyt on työssäoppimispaikka hankittuna parin viikon kuluttua alkavalle jaksolle. Almanakkakin näytti viikonlopun kohdalta täyteen buukatulta, mutta kaikesta on selvitty, malatalennosta on laskeuduttu.  Samalla on sattunut ja tapahtunut monta ajatuksia helpottavaa ja ilahduttavaa asiaa, joten aloitan huomenna taas opiskelun hyvillä mielin.