Lopettelin keramiikkakurssiani joulun alla, sillä aikataulut eivät enää käyneet sen kanssa yksiin. Pohdin pitkään mitä vääntäisin viimeisestä saviklöntistä. Emppu-ope tokaisi, että mikses tee vaikka tuommoisia katteja kun sinulla on kassissa.

Kassi on Laurel Burch'n suunnittelema ja olen ihastuksissani tarrautunut siihen jossain puodissa jonkun tilkkupäivien tiimellyksessä. Kuten kuvasta näkyy laukkua on käytetty ahkerasti, olen kerran vaihtanut siihen sisävuorinkin alkuperäisen hajottua käsiin. Ennen pitkää kassi joutuu joko eläkkeelle tai osaksi jotain muuta teelmystä. Vaan open heittämä idea oli hyvä. Siispä eikun leipomaan ja kaulinta heiluttamaan. Laiskuuttani päätin tehdä vain yhden vähän isomman. Kuvioiden ääriviivat painoin ohuella tikulla. Kasvot saivat vähän muotoakin, kun laitoin poskien kohdalle kuivumisen ajaksi vaahtomuovipalat. On sitten sen näköiset posket, että on ollut katti ruoka-aikaan kotona. Kasvojen värit määräytyivät aika lailla sen seinätekstiilin värien mukaan, minkä lähelle ajattelin naaman sijoittaa sekä kurssin lasitusvaraston.

Poskien pulleus ei ihan hyvin erotu kuvasta, mutta kyllä hän hyvinsyöneen näköinen on :) Kokoa työlle kertyi 26 x 24 cm. Nimekseen tuli alkuperäisen suunnittelijan nimen suomettumisväännöksen jälkeen Pöötsi.