Kiinassa tarjotaan aina teetä. Nimenomaan vihreää teetä. Sitä saa kuumana, kylmänä, jääteenä, sitä otetaan eväsjuomaksi töihin. Aterioilla tarjotaan aina teetä koko ruokailun ajan. Pekingin alueen suosikki on jasmiinitee. Aluksi tuntui oudolta juoda kuumaa teetä ruoan aikana, mutta pian siihen tottui ja loppuviikosta sitä osasi jo kaivata, jos ei heti lounaan alussa teetä tuotu.

1%20vihre%C3%A4%C3%A4%20teet%C3%A4.jpg

Muuna ruokajuomana oli pullovesi, olut tai virvoitusjuoma. Kraanavettä Kiinassa ei parane mennä juomaan, hampaat sillä voi kyllä pestä. Vesipullo kulki mukana aina kaikilla, ilma oli niin kuivaa, että jano yllätti helposti.

Juhla-aterialla saatetaan ottaa ryyppyjäkin. Viimeisen illan aterialla meille tarjottiin sellaisia, kiinalaista pontikkaa kuulemma. Kyllä semmoisen kestää, kun hotasee vaan äkkiä kurkusta alas eikä paljon maiskuttele. Mitään kaipuuta siihen ei jäänyt.

Kunnon leipää Kiinasta ei tahdo saada mistään. Kiinalaiseen kulttuuriin ei näet kuulu uunit. Ruoka tehdään aina liedellä, lihat paistetaan paistinpannulla tai haudutetaan liemessä. Joskus ruualla tarjottiin rieskamaista pannulla paistettua lämmintä leipää, joka oli kyllä hyvää. Hotellin aamiaisella oli tarjolla sämpylöitä, jotka eivät pullasta eroneet muuten kuin sokerin puutteesta.

Tavallinen kiinalainen syö lounaaksi yleensä nuudelikeittoa. Lihaa syödään 2-3 kertaa viikossa, kalaa kerran. Kiinalaiset eivät ymmärrä länsimaista kasvissyöjä-buumia. "Miksi ei syö lihaa, jos sitä kerran saa?" Meillä turisteilla oli koko ajan juhlaa, menyymme oli aina kiinalaista juhlaruokaa, sian, kanan, kalkkunan, naudanlihaa ja kalaa joka aterialla. Riisiä tarjottiin vain höysteeksi.

2%20tarjoilup%C3%B6yt%C3%A4.jpg

Ruokapöydät olivat pyöreitä, jonka keskellä oli erikseen pyörivä tarjoiluosa. Kullekin ruokailijalle oli katettu teekupin lisäksi pieni lautanen, riisikuppi, juomalasi ja syömäpuikot tai haarukka. Ruokaa otettiin pienissä erissä, välillä pyöräytettiin tarjoiluosaa, jotta pääsi käsiksi uuteen ruokalajiin. Kuvassa Kesäpalatsin keisarillisen ravintolan pöytä, jossa väritys oli keisarillisen keltainen astioita myöden.

2%20keisarinkeltaista.jpg

Ruuat tuotiin pöytään satunnaisessa järjestyksessä. Keittoakin tuli aina, ne kyllä olivat melkoisen turhanaikaisia, suolasta vettä, jossa lillui muutama sattuma jotain. Muuten maukkaita sortteja oli niin paljon, ettei nälkäiseksi jäänyt koskaan. Varsinaisia raakasalaatteja ei ollut. Kiinalaiset kaihtavat sellaisia, heidän mielestään raa'at vihannekset eivät ole hyväksi vatsalle. Vihanneksia oli kyllä paljon liharuuissa. Kaikki ruoka oli paloiteltu sopiviksi puikoilla syömiseen. Toiset olivat melkoisen tulisiakin, mutta suuta rauhoittamaan sai onneksi riisiä. Toisinaan pöytään tuli kauniita syötäviä koristeitakin.

4%20koristekukka.jpg

5%20munakasrulla%20neilikalla.jpg

Kiinalainen ruokaan vaikuttaa myös fenshui, vastakohtien olemassa olo. Sen vuoksi aterialla tarjotaan esim. suiolaista ja makeaa. Omituisin yhdistelmä oli oppaan välipalaksi ostama hedelmäsalaatti, vesimelonin, kiivin, omena ja banaanin kastikkeeksi oli turautettu aimo pruuttaus majoneesia.

6%20hedelm%C3%A4salaatti.jpg

Viimeisenä iltana pääsimme vihdoin syömään kuuluisaa pekingin ankkaa. Teen, oluen ja snapsien lisäksi ankan kanssa tarjotaan kiinalaista makeaa punaviiniä. Alkupalat olivat jo melkoisen runsaat, ihan olisivat riittäneet ateriaksi nekin.

7%20pekinginankan%20alkupalat.jpg

Pekingin ankka paistetaan riippuvana hiilloksen päällä niin, että nahka muuttuu rapeaksi ja kauniin ruskeaksi. Se paloitellaan ohuiksi siivuiksi, joissa jokaisessa on lihan lisäksi vähän maukkaaksi paistettua nahkaa. Lihapalat annostellaan läpikuultavan ohuen vehnäletun päälle, lisäksi laitetaan vähän vihanneksia sekä salaisen reseptin mukaan tehtyä kastiketta.

8%20ankka%20letulle.jpg

Sen jälkeen letun reunat taitettiin täytteen päälle.

9%20lettu%201.jpg

Lopuksi taitettiin alareuna pohjaksi, nostettiin paketti käsin ylös ja suuhun. Oli hyvää!

10%20lettu%202.jpg

Kun meidän porukka, 12 turistia ja oppaat olivat syöneet puolitoista ankkaa höystöjen kera, pöytä näytti tältä.

11%20ankkalautaset%20tyhj%C3%A4n%C3%A4.j

Kupu piukassa sapuskaa ryhmämme lyllersi kohti linja-autoa. Ravintolan eteisessä silmä osui lasimaljaan, jossa uiskenteli kalpean näköisiä sammakoita. Syötäviä, tuoretta raaka-ainetta.

12%20sammakkomalja.jpg

Onneksi ei tarvinnut enää alkaa valita tästä syötävää itselleen.

Reissun ruuat olivat hyviä, mutta kyllä niihin pidemmän päälle kyllästyi. Eniten reissulla kaipasi kunnon suodatinkahvia, leipää ja perunaa. Suomalaista peruskamaa.