Satuin iltapäivällä katsahtamaan keittiön ikkunasta ulos. Vau, mitä pilviä auringonlaskun suunnassa! Vaan alakerrasta kun kuvaa, niin tulee ainaskin sata puhelinpylvästä mukaan. Siis juosten yläkertaan, missä se kamerakin on, ikkuna auki...ääh, tämä on ihan purseentunut kiinni, ääh... no vihdoin se aukesi. Ja eikun räps räps. Ei ollut enää niin komea kuin hetki aiemmin, mutta purppuroi kumminkin.