Olen tänä kesänä tutustunut äänikirjoihin. Samaan aikaan voi kuunnella kirjaa ja värkätä jotain käsillään. Kaksi kärpästä tulee lyötyä yhdellä iskulla. Käsillä värkkäämistä haittaa ainoastaan se, että kirja on niin hykerryttävä, että nauraa vedet silmissä. Kuten on Markus Kajon Kettusen kirja.

kettusen%20kirja.jpg

Siinä mies itse lukee pakinoitaan, jotka on laitettu kansien väliin jo 90-luvun alussa, mutta istuvat monet vielä hyvin tähän päivään. Niin kuin nyt esimerkiksi seuraava tarina. Se ei suinkaan ole jutuista hauskimpia, mutta sopii hyvin tähän viimeisen lomapäivän tunnelmaan ;)

Kaupoissa on monesti täkytysvaakoja, joissa asiakkaat itse punnitsevat hedelmät, kun kauppias ei viitsi. Yhdessä marketissa oli jopa hävitön roskakori ja siinä pahvikyltti: "Auta meitä pysymään siistinä. Heittele pilaantuneet hedelmät tänne." Eikö kukaan sano, että mikäs pakko kauppiaan ylipäänsä on pitää mädäntyneitä banaaneja tarjolla ja miksi se ei itse puristele ja haistele niitä ja visko makkiin.

Ajatelkaa, että jos olisi niin, että kun ihminen menee terveyskeskukseen, siellä olisi ronspiikki ja ämpäri ja lappu: "Ota kuule tässä itseltäsi ronspiikillä verikoe, niin sitten voit käydä keittämässä velliä vuodeosaston potilaille ja viedä sylkynäytteet tuperkkelitoimistoon. Sitten kun olet vähän siivoillut paikkoja, voit auttaa puhelinkeskuksessa, kun terveysaseman numero on kumminkin aina varattu."

Perin outo olisi ihmisistä sen kaltainen asiaintila. Paitsi että kauppiaat sanoisivat, että tämähän on justiinsa niin kuin meillä.

Taidan kuunnella kirjan vielä kertaalleen, ennen kuin huomenaamulla siirryn työmaalle puhelimen varteen ja tietokoneen kimppuun :)

Edit: www.markuskajo.com -sivuilta löytyy lisää Kettusen mietelmiä sun muuta sälää, jota luettava on.