Vettä sataa ulkona, ja muutenkin laiskottaa. Pyhäpäivän ratoksi kerron sukumme tarinan noituudesta.

 

Kustaa Vaasan asutustoiminnan aikoina savolaisia lähti asuttamaan Pohjois-Satakuntaa. Vanhan tarinan mukaan näille kulmille tuli Savosta kolme veljestä, jotka olivat kaikki noitia. Kotikylääni päätynyt veli oli heistä suurin noita.

 

Tarina kertoo, että noituus on  kulkenut suvussa perintönä, ajan mittaan kuitenkin lieventyen. Aikoinaan kerrottiin sellaistakin, että sukutaloni isäntä lähti varsiluudallaan Ulvilaan kirkkoon. Renkinsä hän otti luudan takahännille ja varoitti, että taakseen ei saa katsoa. Renki kumminkin vilkaisi kylän laidassa olkansa yli ja putosi sille kohdalle, missä nyt on kylän koulu. Mies putosi maahan kuin koppelo, sen jälkeen alettiin koulunmäkeä sanoa Koppelomäeksi.

 

Tarina kertoo myös, että isovihan aikaan vihollinen tuli kotikylääni ja ryösti, minkä suinkin käsiinsä sai. Sukutaloni isäntä sanoi kyläläisille, että tuokaa kaikki arvoesineet talon vanhaan aittaan, sinne ei vihollinen pääse. Kylän väki teki kuten neuvottiin ja kantoi tavaransa näöltään pieneen aitanrähjään. Vainolainen yritti seitsemän syltäisellä hirrellä hakata ovea auki, mutta ei onnistunut. Kerrottiin, että aina öisin kierteli aitan ympärillä vanha, pieni ja ontuva äijä, haltijaksi kutsuttu.

Kun isäni äidinisä hajotti tämän aitan, hän kertoi, että sen salvoksien väleissä oli aina raha ja risti. Nämä ovat olleet ne taikakalut, jotka pitivät oven kiinni silloin, kun vieras yritti sitä murtaa.

 

Kävin viime syksynä työkaverini kanssa kuuntelemassa Länsi-Suomen kesäyliopiston luentosarjan Noituus ja taikuus. Siellä selvisi mm., että noidat ovat olleet sukupuoleltaan niin miehiä kuin naisiakin, aivan kuten sukutarinanikin kertoo. Tutkijoiden mukaan sukupuolijakauma on aika lailla fifty-fifty. Sekin selvisi, etteivät noidat olleet pelkästään pahoja ja ilkeitä vaan he tekivät myös hyviä taikoja. Taikoja tekivät ja niihin uskoivat vanhaan aikaan lähes kaikki.

 

Vieläkin näyttäisi taikoja tehtävän, monet tavat, esim. olan yli sylkeminen mustan kissan ylittäessä tietä ovat vielä käytössä. Kristinuskon vallatessa alaa tapoja vain hieman muutettiin kristillisemmiksi. Ennen tehtiin taikoja, jotta saataisiin hyviä satoja, kirkollisissa piireissä tapa on muuntunut peltojen siunaamisrituaaliksi. Mittumaarista keskikesän taikoineen on tehty Johannes Kastajan muistopäivä jne.

 

Työparini kanssa menimme em. luennoille sitä varten, että oppisimme jotain hyödyllisiä noituuksia, vaikka lentämään luudalla. Sitä oppia ei paljon tullut, kurssi oli varmaan liian lyhyt näin hidasoppisille. Vaan lekurillemme olemme kertoneet, että olemme kurssin käyneitä noitia, joten asiakkaille voi sanoa: "Kysykää noilta vanhoilta noita-akoilta vaan." ;)