Loppusyksystä minäkin viimein heräsin hartiahuivibuumiin. Teatteri- ja konserttireissuja oli tiedossa eikä tietenkään mitään päälle pantavaa. Nyt jostain jotain ja äkkiä. Kaivelin kässälaatikoitani ja löysin punaista SandnesGarnin Soft Mohair -lankaa, jonka olin ostanut heräteostona (kuinkas muuten) toissa kesänä Kuopion kauppahallista. Alunperin siitä piti tulla pusero, vaan ei ole näkynyt semmoista täällä päin...

Siis tuumasta toimeen. Langan vyötteessä suositeltiin n:o 7 puikkoja ja koukkua, vaan kun semmoista ei löytynyt mistään, kokeilin vitosta. Ihan hyvän näköistä näytti tulevan.

1319280.jpg 

Ohjetta jos kaipaa, niin paljon helpompaa huivin tekelettä ei voisi olla. Jos osaa virkata  kiinteitä ja ketjusilmukoita sekä pylväitä, niin onnistuu. Aloitukseksi virkataan niin pitkä ketjusilmukkarati kuin haluaa huivin leveyden olevan. Jos on niin tarkka, että haluaa kaiken menevän just jämptisti, niin silmuja tarvitaan pariton määrä. Minä virkkasin laskematta n. 50 sentin pätkän ja sattumoisin meni ihan tasan. Aloitukseen virkkasin ensimmäisen kerroksen kokonaan kiinteitä silmukoita. Sitten virkkasin kaksi silmua ensimmäiseksi pylvääksi, sen jälkeen vaan vuorotellen 1 ketjusilmukka ja 1 pylväs. Kerroksia niin paljon, kuin haluaa pituutta huivilla olevan. Viimeinen kerros taas pelkkiä kiinteitä silmukoita.Virkkasin 185 cm pitkän, tuloksena mukavan lämmin hartiahuivi. Lankaa kului muistaakseni 6-7 kerää eli n. 300-350 g. Määrästä en ole ihan varma, joten ei kannata luottaa lukuihin kuin kallioon. Aikaa meni muutama ilta. Huivi käyttöönotettiin Rajattomien joulukonsertissa.

1319304.jpg

Lankaa jäi vielä muutama kerä ja hankin jo 7 n:on koukunkin. Saas nähdä mitä syntyy. Kokeillessa tuntui ainakin virkkaus kevyemmältä ja helpommalta oikean kokoisella koukulla.