Sukulaistädin synttäreillä käytiin siis eilen. Empulla lähdettiin matkaan aamulla varhain, sillä meillä molemmilla oli jonkin sortin flunssa-/väsymysoireyhtymä matkakaverina ja arvelimme tarvitsevamme huiloopaikkaa reissulla. Moottorikotimme laitettiin lämpiämään jo edellisiltana. Lämmön tunkiessa seinien läpi auton katon päällä ollut lumi alkoi sulaa ja liukui tuulilasin eteen jääpuikoiksi.

 

Edellä kuvattu pakettikin muistettiin ottaa mukaan. Pitkämatkalaisina meidät oli kutsuttu ensin päivänsankarin kotiin syömään seljankkaa. Hyvää ja maistuvaista, pitää joskus itsekin kokeilla. Varsinainen juhla pidettiin Turun yliopiston kansanterveystieteen tiloissa. Kyseessä oli kahvikonsertti, mikä kuulosti kutsussa kovin juhlalliselta. Esiintyjänä oli kuitenkin a capella yhtye Soundpoint, jonka tahtiin nopeasti rentouduttiin. ”Rumpalina” toimiva solisti esitti havainnollisesti miten mistäkin ”lyömäsoittimesta” äänet tulivat. Oikeasti ne tulivat kaikki hänen suustaan. Viimeisenä piisinä yhtye esitti meriaiheisen rokin eli ”Proud merin”. Ssairaan hyvä konsertti Nauru

 

Illan suussa ajelimme kotiin, huilaamatta. Kaupunkireissun jäljiltä samat jääpuikot roikkuivat edelleen tuulilasin edessä. Väri vain oli vaihtunut likaisen ruskeaan.