Ja apua tuli. Vanhat sisarukseni - niin, he ovat kaikki minua vanhempia - sekä lapseni ahkeroivat suvun rivakkaan tyyliin ja niin saatiin pikkusiskon/äiteen kamat uuteen kotiin. Kaikki huoneet olivat röykkiöittäin laatikkoa ja pussia täynnä, kun talkooväki jätti minut viime lauantaina ihmettelemään yksikseni tavaran määrää. Viikon olen tässä selvitellyt kasoja ja välillä saanut kavereiltakin tervetullutta apua. Nyt kulkee huoneissa jo ihan selvät käytävät tavaranpaljouden läpi ja lamputkin palavat.

Vaan maanantaina loma loppuu ja työmaa odottaa hoituria. Syyskuun alussa olen luvannut tupareita pitää. Saas nähdä saanko siihen mennessä noita käytäviä edes vähän leveämmiksi...