Keramiikan harrastajana olen vielä melkomoisen vihreä, vasta puolivuotias. Niinpä en ilennyt antaa saviteelmyksiäni kuin kotiväelle.

Tytär ja Poika saivat kipot täynnä karkkeja, sinimusta Pojan ja matala vihreä Tyttären. Pojankin piti saada kuparin värinen matala, mutta minä tumpelo mennä kolhaisin sen rikki. Onneksi olin tehnyt kippoja enemmänkin.

IMG_0010.JPG

Kurakurssilla sain yhtäkkiä päähäni muotoilla karhua. Veulasin ja veulasin savea suuntaan jos toiseenkin, mutta ei siitä ihan semmoinen tullut kuin luontokirjan kuvassa. En oikein ole päässyt itseni kanssa sopimukseen onko se karhunpenikka vai hännätön karhukoira...

IMG_0009.JPG

Silmäkulmat ainakin ovat onnistuneet. Siipalle kelpasi.