Tytär kunnostautui alkukeväästä virolaisen mallin mukaisella hartiahuivilla. Päätin kokeilla minäkin. Vihreämeleerattua suomenlampaan villalankaa oli tarttunut mukaan Turun kalamarkkinoilta Rintalan tilan kojusta pari sataa grammaa. Tytär totesi, että riittää. Hyvää hyvyyttään vielä vähän tulkkasi englanninkielisiä ohjeita. Huivin neulonta aloitetaan helmasta.

Neulominen on näin päin aikas mukavaa, sillä kappale pienenee kavennuksissa koko ajan.

Kuvioon kuului aika määrä nyppyjä. Tein niitä aikani, melkein kuvion valmiiksi. Sitten hermostuin, kun ne näyttivät äärimmäisen omituisilta mollukoilta.

Eikun purkamaan. Tein ison kuvion uudelleen, ilman mollukoita. Nyt työ näytti paljon siistimmältä. Juuri loman alussa sain huivin valmiiksi. Se jäi odottelemaan loppukäsittelyjä Norjan reissun ajaksi. Ja siksi aikaa, että sain konsultaatioapua Tyttäreltä.

Tällä viikolla sitten laitoin huivin saipiolla höystettyyn  lämpimään veteen joksikin aikaa likoamaan. Sen jälkeen pingotin sen styrox-levyn päälle ja annoin kuivua.

Huivin pitkä sivu on n. 140 cm ja korkeus keskeltä 80 cm. Kuvio hieman hukkuu langan sävyvaihteluihin...

...vaan menettelee. Joskus voisi tehdä vastaavanlaisen yksivärisen teelmyksen. Jotain kuviomuutoksia saattaisin tehdä kyllä lisää. Vaan jos nyt välillä tekisin jotain yksinkertaisempaa...