Viime keväänä kotimaan matkailumessuilla meillä kävi ennennäkemätön tuuri: voitimme lahjakortin, neljän hengen viikonlopun Loma-Säkylän mökissä. Lahjakortti oli voimassa marraskuun loppuun saakka, joten siis päätimme käyttää sen pikkujouluna viimeisenä mahdollisena aikana. Lapsetkin suostuivat lähtemään vanhusten mukaan, kun kerran ilmaiseksi pääsimme.

Kun olimme vihdoin saaneet koko sakin kerättyä kasaan perjantai-iltana, saavuimme Pyhäjärven rantaan sysipimeässä. Lauantaiaamuna järvellä oli sumua niin paljon, ettei tiennyt, missä vesi loppuu ja sumu alkaa.

Ajelimme katsomaan myös suomalaisen merkkihenkilön, maan, kansan ja uskonnonvapauden puolustajan Lallin patsasta Köyliössä. Tuli juhlallinen olo ;)

Kokeilimme myös, pääsisimmekö katsomaan Köyliön varavankilaa, vaan meitä ei päästetty edes pihaan ajamaan. Kaffeehammastakin kolotti, siispä yritimme mennä Huovinrinteen Sotkuun, vaan sekin aukesi vasta muutamien tuntien kuluttua. Siis mitään paikallista eksotiikkaa emme päässeet kokemaan. Onneksi sentään Säkylän keskustasta löytyi kahvipaikka.

Illalla oli tarkoitus paistaa makkaraa mökin takassa, vaan epäilmme sen lämmittävän mökkiä liikaa. Makkarat pitäisi siis saada lämmitetyksi saunan kiukaan päällä, vaan ei ollut foliota mukana, eikä rannalla aamulla näkemäni paikaltaan eksynyt ritiläkään kelvannut.

Onneksi kemistityttäremme innovatiivisuus pelasti tilanteen: ei tarvittu kuin vähän veistä, niin panimon juomapakkaus muotoiltiin uudelleen. Näin uusiokäytetyssä pakkauksessa kypsennetyt pikkujoulumakkarat maistuivat vallan makoisilta :)

Niitä pikkujoulupaketteja ei kylläkään saatu. Ööh, tonttu unohti... siis ihan tonttu!